Heli&Sami, Kallion kirkko & Agroksenmäen holvikellari

Hääaamu Salon Frisetissä

Päivä alkoi kampaajan tuolista.

Hääaamu on kuvaajalle usein päivän mielenkiintoisin osuus, koska silloin kukaan ei vielä poseeraa. Salon Frisetissä Helin hiuksia kammattiin, meikkiä rakennettiin kerros kerrokselta ja ilmassa oli sitä erityistä keskittynyttä hiljaisuutta, joka hääaamuihin kuuluu.

Kuvasin myös päivän yksityiskohdat ennen kuin ne pukeutuivat päälle: mekko ripustettuna, kimaltavat kengät sen alla, sormus punaisen ruusun terälehdillä. Nämä kuvat ovat niitä, joita moni ei osaa etukäteen pyytää, mutta jotka albumissa osoittautuvat tärkeiksi — ne kertovat, miltä päivä näytti ennen kuin se alkoi.

Yksi hääaamun kauneimmista hetkistä oli, kun Helin sisko auttoi mekonpukemisessa.

Vinkki: varaa hääaamuun enemmän aikaa kuin luulet tarvitsevasi. Kiireisin hetki koko päivässä on tavallisesti se, kun pitäisi lähteä kirkkoon.

Vihkiminen Kallion kirkossa

Kallion kirkko on yksi Helsingin komeimmista vihkipaikoista, ja se on komea nimenomaan karulla tavalla.

Lars Sonckin suunnittelema harmaagraniittinen kirkko rakennettiin vuosina 1908–1912 ja vihittiin käyttöön syyskuussa 1912. Se edustaa kansallisromantiikkaa jugend-vaikutteineen: jykevää muotokieltä, suomalaista kiveä, luonnosta haettuja aiheita. Kirkko seisoo kallion päällä ja on 65 metriä korkea.

Rustiikkisia häitä suunnittelevalle tämä on kiinnostava havainto: Kallion kirkko ei ole valkoinen ja kullattu kirkko. Se on kivinen. Se sopii karheaan, luonnonläheiseen teemaan paljon paremmin kuin moni koristeellisempi vaihtoehto.

Ja sitten se yksityiskohta, jota en tiennyt ennen tätä päivää.

Kirkon alttaritaulu on Hannes Autereen vuonna 1956 veistämä puureliefi Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekevät ja raskautetut. Reliefiin on kuvattu kirkon silloisen ylivahtimestarin vanhemmat — muurari ja pyykkäri — sekä naapuritalon talonmies ja kalliolaisia lapsiperheitä.

Toisin sanoen: Heli ja Sami vaihtoivat sormukset tavallisten työtätekevien perheiden ja heidän lastensa edessä. Alttarilla, jonka taustakuvassa on lapsiperheitä. Ja heidän oma pieni tyttärensä oli paikalla.

Sitä ei voi suunnitella. Sen voi vain huomata jälkeenpäin ja olla kiitollinen, että kamera oli mukana.

Viralliset potretit kirkon pihalla – kolmen hengen perhe

Emme lähteneet minnekään potrettikuvaukseen. Kaikki kuvattiin siinä, missä oltiin.

Kallion kirkon pihapiiri on kuvaajalle antelias paikka: graniittiportaat, holvikaarinen pääovi, kiviset kaiteet ja ympärillä vehreyttä. Yhdessä pihassa on kolme tai neljä täysin erilaista taustaa, ja kaikki niistä ovat kiveä — mikä sopi tähän päivään täydellisesti.

Ja virallisiin potretteihin tuli mukaan myös Helin ja Samin pieni tytär.

Kirkon portailta hääpari lähti vanhalla mustalla autolla — ja siinä oli päivän toinen täydellinen kontrasti: pitsi, graniitti ja kiiltävä kromi.

Juhla Agroksenmäen holvikellarissa

Juhlapaikka oli Agroksenmäen holvikellari Helsingin Hermannissa.

Tila on noin 150 vuotta vanha oluttehtaan varasto ja tynnyrintekijän verstas. Viisi metriä korkea, luonnongraniitista holvattu, 300 neliötä, puoliksi maan alla. Tapahtumakäyttöön se otettiin vuonna 2005, ja alkuperäinen ilme on säilytetty.

Ja tässä on se yksityiskohta, jota rakastan: juhlan somisteissa oli tynnyreitä. Tynnyreitä vanhassa tynnyrintekijän verstaassa. Kukaan ei tainnut ajatella sitä etukäteen, mutta paikka ja teema osuivat yhteen niin tarkasti, ettei sitä olisi voinut paremmin suunnitella.

Muuten somistus oli juuri sitä, mitä maalaisromanttisilta häiltä toivoo: liitutaulukyltit, puiset laatikot, vanhat ikkunapokat, karkkipöytä, pöytäkukat lasipurkeissa, puukiekot, ja hääkakkuna kaunis naked cake kukilla. Kiviseinä teki työn loput. Tässä tilassa ei tarvitse koristella paljon, kun se on jo valmiiksi kaunis.

Illan mittaan pidettiin puheita, leikattiin kakku, tanssittiin hääparin tanssi savukoneen usvassa ja soitti bändi. Ja kun juhlaväki siirtyi ulos, taivas oli jo tummunut kokonaan. Pihaa valaisi enää yksi ainoa lamppu. Siinä valossa kimppu ja sukkanauha heitettiin.

Agroksenmäen holvikellari hääpaikkana – kuvaajan huomiot

Jos harkitsette holvikellaria, muutama asia kokemuksesta:

• Tila tekee somistuksen puolestanne. Graniittiholvi on niin vahva, ettei se kaipaa paljon. Tämä on käytännössä myös budjettikysymys: koristeluun kuluu vähemmän kuin tyhjässä juhlasalissa.
• Se on hämärä, ja se on hyvä asia. Kellarissa on tunnelmavalot, ei ikkunavaloa. Kuvat ovat siellä lämpimiä ja tummasävyisiä. Varmistakaa kuitenkin, että kuvaajanne on tottunut työskentelemään hämärässä — se ei ole itsestäänselvyys.
• Savukone on sallittu. Se näkyy hääparin tanssin kuvissa upeasti, mutta kannattaa sopia kuvaajan kanssa etukäteen, milloin sitä käytetään. Liika usva syö tarkennuksen.
• Ulos pääsee. Tämä on tärkeämpää kuin luulisi: kellarin vieressä on piha, jossa kesäiltana on aivan toisenlainen valo. Osa illan parhaista kuvista syntyi ulkona.
• Sijainti on keskeinen mutta rauhallinen. Hermanni on lähellä keskustaa, mutta paikka on vanhan teollisuusalueen takana, joten juhlaan ei eksy ulkopuolisia.
• Kallion kirkosta on lyhyt matka. Vihkiminen Kalliossa ja juhla Agroksenmäellä on toimiva yhdistelmä — siirtymä ei syö päivästä tuntia.

Heli ja Sami, kiitos, että sain olla mukana päivässänne.

Ja jos sinä suunnittelet häitä Helsingissä ota yhteyttä, niin jutellaan teidän päivästänne.